Nyt on hyvä fiilis!

Tulin pumpista ja söin raejuustoa, jonka seassa ainakin samanverran tonnikalaa, kurkkua ja mustapippuria. Mies teki myös pari lärpäkettä Emmentalista, kalkkunaleikkeestä ja mozzarellaraasteesta. Se on hurahtanut niihin aivan täysin ja kyllä mäkin tykkään! Tunnen niistä kyllä välillä vähän huonoa omatuntoa, mutta sitten muistan, että ennen vedettiin pakastepizzaa, joten ehkä tää on vähän parempi vaihtoehto. Sitäpaitsi juuri luin tänään Heikkilää ja hän kirjoitti, että alussa rasvaa menee yleensä enemmän. Kehotti kuitenkin tarkkailemaan juuston käyttöä, mikäli paino ei laske. Mä en usko, että omalla kohdallani painon hidas putoaminen tai putoamattomuus johtuu juustosta, ainakaan pelkästään. Minähän karppaan aika rennosti ja vasta opettelen koko juttua. Tänään vaaka näytti salilla 96,9, (eli 600g pudotusta) mutta mä vahtaan vain täysiä kiloja, enkä luota välttämättä tuohon kuntokeskuksen vaakaan, koska on joskus näyttänyt mulla peräkkäisinä päivinä 2 kilon erotusta... Tosin voihan sellainenkin olla mahdollista... Täytyy loppuviikosta vielä punnita siellä uudestaan ja sitten voi jo luottaa. Tosin loppuviikosta olen tukholman risteilyllä, mutta jospa ennen lähtöä ehtis vielä jumppaamaan!!

Tänään lähdin pumppiin vähän huonolla fiiliksellä. Vatsa on ollut kipeä ja huono olokin oli, johtunee antibiottikuurista, joka edelleen päällä siihen mun ienläpän tulehdukseen, joka tuli viime viikolla. Alussa tuntui aika vaikealta, mutta sitten musiikki ja lihasten rääkkäys vaan tempaisi taas mukaansa ja nyt on hyvä fiilis. Venyttely ei varmaan olis pahitteeksi. Katselin vaivihkaa muita jumppaajia ja totesin, että olen varmasti painavin ja muutenkin lihavin koko porukasta. Ennen toteamus olisi saanut mut aivan epätoivon partaalle ja hirveän häpeän valtaan. Nyt vaan ajattelin, että jaksan yhtä hyvin, ellen jopa paremmin kuin nuo muut ja olen edistynyt muutamassa kuukaudessa aivan hurjasti! Siis kuvitelkaa, 3kk sitten olin ollut 5 vuotta kävelyä ja aivan yksittäisiä, satunnaisia lenkkejä, lenttispelejä ja joogaharjoituksia lukuunottamatta täysin harrastamatta liikuntaa. Ja nyt käyn 3-5 kertaa viikossa vetämässä ihan yhtä lujaa kuin muutkin kunnon hikitreenejä. Okei, kropassa ei vielä pahemmin tuo näy, kun on niin paljon rasvaa päällä, mutta tuntuu kyllä. Ja kyllä housuissakin on hieman löysää. Lisäksi olkapäistä näkee, että lihasta on hieman tullut lisää. Ja minä, itsestäni epävarma, suorastaan itseni inhoaja, kyyninen ja skeptinen pessimisti, olen TYYTYVÄINEN itseeni ja suorituksiini ja tunnen, että olen aloittanut taistelun hyvin. Nyt ainoa pelkoni onkin se, miten saan jatkettua samalla draivilla arjen alkaessa! Pitää aloittaa jo suunnittelu. Miten ehditään käydä kaupassa, tehdä ruokaa sekä itselle että lapsille, liikkua, olla yhdessä, olla lasten kanssa, viedä lapset harrastuksiinsa....??? Kyllähän se tuota liikkumista varmasti karsii, mutta 3 kertaa yritän silti pitää joka viikkoisena tavoitteena. Siis kolme kertaa kuntokeskuksessa, siihen kaikki kävelyt ym. päälle. Meillähän ei ole autoa, joten kävellään paljon jo pakostakin, siksi en tykkää lenkkeilystä.