Juu, eli perjantai oli jo ensimmäinen repsahtelupäivä...kirjoitinko jo siitä? En edes muista... No kuitenkin, söin illalliseksi bolognesekastiketta parmesanin ja kesäkurpitsapalojen kanssa ja sitten pari riviä tavallista suklaata (tai oli siinä kookosta mukana), kokonaisen munkin ja pari pinaattilettua.

Lauantaiaamuna söin leikkelelautasen, jossa oli myös kananmunaa. Lintsillä meni aika hyvin, tosin jo automatkan aikana söin suklaata ja join vähän sokerilimua. Päivän aikana join kyllä tosi paljon vettä ja söin ison savulohisalaatin. MUTTA myös vähän karkkia, ison pehmiksen ja vähän jotain hilejuomaa, joka oli varmaan todella sokerista ainakin maun perusteella ja illalla 3 slaissia pitsaa ja vielä vähän suklaata... hohhoijaa...

Tänään aamulla pala pitsaa, kun ei muuta ollut majapaikassamme, sitten kebab salaatilla ja light kokis, caesarsalaattia (mukana myös muutama leipäpala) ja tummaa suklaata puolikas levyllinen, ai niin ja yksi pulla.

Onneksi kävin sentään puolen tunnin reippaalla kävelylenkillä. Yritin pitää sykkeen optimialueella kulutuksen ja kunnon nousemisen suhteen, mutta sykemittaria ei ollut mukana. Ei mulla ollu lenkkareitakaan, mutta lainasin siskon mieheltä, jolla siis yövytään vielä huomiseen.

En tiedä mitä tästä nyt pitäis ajatella. Tiesin, että näinhän se menee. Uskokaa tai älkää, mutta paljon pahemminkin olisi voinut mennä. Miehellä on vielä levy suklaata ja karkkipussi leffaa varten. Ne taitaa jäädä huomiselle...ehkä... en tiedä. En jaksa syyllistää itseäni näistä viikonlopun syömisistä, koska mulla ei ole tarkoitus vetää mitään kuuria ja on siis tarkoitus, että elän ihan tavallista elämää, mutta vaan remontoin elämäntapojani paremmaksi. En ole valmis nyt tai varmaan koskaan siihen, etten saa syödä herkkuja ollenkaan. Pohdin paljon sitä, että pystyisin kuitenkin rajoittamaan yhteen päivään viikossa. Aina se menee niin, että homma alkaa perjantaina luisua käsistä, lauantai saattaa päivällä mennä ok, mutta iltapäivä/ilta menee mässäillessä ja sunnuntaina palataan muuten ruotuun, mutta illalla vielä viimeiset herkut ennen arkea. Ei ihme etten laihdu!! Varsinkin kun myös viikolla tulee repsahduksia. Mutta ei kai tässä auta ku yrittää jatkaa vaan. Repsahteluista huolimatta on kai parempi, etten luovuta kokonaan! Se täytyy muistaa. Jo talvella sain aina muutamaksi päiväksi karppauksen tai silloin lähinnä sokerittoman dietin käyntiin, mutta ensimmäisen repsahduksen tullessa palasin vanhaan.

Äitini muuten sanoi, että olen hoikistunut. Ehkä tosiaan olen vähän kiinteytynyt, mutta painossa ei kyllä muutoksia. Onneksi en ole kyllästynyt liikuntaan. Vaikka kuinka sortuisin, niin liikun kuitenkin! Mulla on kesälomaa vielä muutama viikko jäljellä ja oli´n päättänyt, että kesän aikana teen elämänmuutoksen, jotta sitten arjen kiireessä ei tarvitse tehdä niin paljon muutoksia. Liikunnan olen saanut elämääni vahvasti kesän aikana, enkä missään tapauksessa halua luopua siitä. Vielä kun viimeisten viikkojen aikana saisin syömisen kuntoon. Oikeastaan ajattelin, että haluaisin kokeilla ketoosia ennen töiden alkua, kun en tiedä miten se minuun vaikuttaa ja työni, etenkin syksyn alkaessa on aina todella raskasta ja stressaavaa, enkä halua siihen muita hankaluuksia... mutta jos olisin jo ketoosissa??

Ai niin ja hitsi, kurkku vaikuttaa siltä, että on flunssa tulossa! Ei hitto! Se tietää sitten taas huonoa viikkoa liikunnan kannalta. Nyt vaan peukut pystyyn, että johtuu vain allergiasta tai auton ilmastoinnista!