Nyt on se hetki, kun tuntuu, että tätäkö tää nyt sitten on koko loppuelämä, etten saa mitään syödä ja ärsyttää vaan ja nyt kyllä syön pullaa, karkkia ja jäätelöä ja leivon jonkun kakun ja ja ja ja ja ja.... Sressi, alhainen verensokeri ja viikonlopun syömishölläilyt varmaan syynä. Oltiin maailma kylässä-festareilla ja tuli maisteltua kaikkea etnistä ja syötyä jäätelöä molempina päivinä.

Söin yhden suklaasuukon ja nyt helpotti vähän. Olen koko päivän järjestellyt meidän raha-asioita yksin lasten kanssa. Työkkärit, kelat ja sosiaalitoimistot juostu, käytiin myös kaupassa. Isompi pyöräili ja pienempi oli rattaissa... Viivästyi lounas ja tuli liian nälkä. Löysin kaupasta uutta profeel-proteiinijuomaa tarjouksesta, oli ihan jees, ainaki mansikka. Kiva kun kerranki joku tekee mahd. vähällä sokerilla, eikä aina tungeta täyteen makeutusaineita!!!!!!!!!!!

Mulla olis enää muutama päivä virallista karkkilakkoa jälkellä: tämä, huominen, ke ja to. Yritn kyllä sen perjantainkin olla vielä syömättä, mutta sitten jo vähän höllään ja tämä eka pieni 3 viikon rutistus päättyykin sitten lauantaihin. Paino on aikalailla sen 95kg, eli ei ehkä mitään tuloksia tältä ajalta vielä.

Sitten lauantain juhlien jälkeen täytyy miettiä tarkemmin projektin jatkumista. Samaa linjaa olen ajatellut. Mutta jos mitään ei tapahdu, niin en tiedä mitä teen... En jaksa mitään tiukempaa! Uskon karppaukseen, mutta pitäis olla tarkempi. Eikä kolmen viikon tulokset nyt paljon kerro, varsinkin kun joka viikonloppu olen kuitenkin herkutellut. Mutta jos tällätavalla sais painon hitaaseen laskuun, vaikka kilo/2vk. Jos jatkan vielä tällä tyylillä, niin kyllä se muutaman viikon päästä selviää tippuuko tässä yhtään kiloja.

Toinen vaihtoehto on tehdä vähän aikaa jotain supertotaalista. Mulla vaan on nyt niin paljon paineita kaikesta muusta elämästä, että ei ole ehkä nyt sopivaa... Mä olen aina selvinnyt tunteistani syömisen avulla ja nyt just, kun mun pitäis jaksaa pysyä vahvana ja järjissäni, niin en uskalla ottaa mitään tiukkaa kuuria. Yritän silti olla ahmimatta tunteisiini ja viimeiset 3 viikkoa olen siinä onnistunut hyvin. Olen herkutellut vain normaalien ihmisten tapaan, en olen syönyt 200g karkkipussia 5 minuutissa tai 5 pullaa peräkkäin tai mitään muutakaan sellaista... Luulisi sen näkyvän jo kohta... mut ei. Multa tippuu kilot aina niin hitaasti:((

 zumba kutsuu:)

Ai että on kiva kun kesä on kunnolla täällä ja mulla on LOMA! Tai siis työtönhän mä oikeasti olen, mutta en nyt anna sen häiritä. On kivaa tehdä ja suunnitella ruokia, kun on aikaa käydä kaupassa ja kokkailla. Mietin just, että pitäisköhän ensi viikollakin ja siitä eteenpäin, pitää herätyskello kuitenkin soimassa aamuisin, jottei menis ihan nukkumiseksi aamut. Lapset katsoo kuitenkin aamuohjelmat ja jos vaan nukun ja nukun, niin sieltä tulee kaikkia isompien ohjelmia, joita en halua että ne tuijottaa. Olen toooosi aamu-uninen, ehkä sopiva aika herätyskellolle olis 8.15 ja jos ennen yhdeksää pääsisin viimeistään ylös. Lapset kyllä yleensä vaatii aamupalaa ennen sitä, paitsi jos sattuvatkin nukkumaan pitkään.

Tänään tein aamulla marjasmoothien punaiseen maitoon ja turkkilaiseen jugurttiin ja otin myös palan leipäjuustoa.

Sitten lähdin spinningiin ja puolen tunnin lihaskuntojumppaan. (paino siellä 95kg)

Lounaaksi söin eilistä lohisalaatti ja kukkakaali-juustokeittoa (samalla kun mieheni kannustavasti söin salamipizzan)

Välipalaksi cashew-pähkinöitä, cola zeroa ja vielä leipäjuustoa, jonka päälle laitoin ihan tavallista mansikkahilloa mutta eipä tuo nyt mitään kaada yksinään... Pähkinöitä meni vähän liikaa, kun katsoin samalla telkkaria...

Päivälliseksikin riitti vielä savulohisalaattia ja söin myös n. puolikkaan grillimakkaran, kun tein siitä lapsille ruokaa..

Iltapalaksi söin juuri karppaajan riisipuuroa, eli kermavaahtoon sekoitettua raejuustoa ja pakastemansikoita. Jossain vaiheessa syön kyllä sitä vähän lisää.

Mulla on ollut tänään kova himo syödä ja kokoajan tekisi mieli jotain. Oon syönyt jonkunverran purkkaa, mikä on helpottanut sekä makunsa, että suun liikuttamisen vuoksi Lisäksi oltiin lasten kanssa pari tuntia puistossa, kotonaollessa olisin jo mennyt kaivelemaan kaappeja.

Lisättäköön tähän vielä, että miehen kanssa kaikki hyvin, olo on helpottunut ja rauhallinen.

 Noniin, innokkaana toisen karppiviikon viettoon. Se alkoi mukavasti turkkilaisella jugurtilla ja marjoilla ja juuri söin ihan taivaallista kukkakaali-juustokeittoa, jonka tein eilen. Kukkakaalia, sulatejuustoa (yrtti-valkosipuli) ja auraa, sekä kasvisliemikuutio, siinä kaikki ainekset, niin ja tietty vettä;) Ai että ku on hyvää, pakko oli syödä 2 lautasellista, vaikkei vielä ole edes ihan lounasaika, mutta nälkä on ja pitää lähteä hoitamaan asioita, joten ajattelin syödä aikaisen lounaan, etten tule kaupungilla nälkäiseksi ja syö jotain tyhmää! IHANA ilmakin! Nyt on kyllä oikeasti kesä!

Huomaatteko kuinka erilainen fiilis mulla on. Riideltiin koko yö ja mun tietämättä mies oli lukenut tuon eilisen tekstinkin, kun olin jättänyt sen auki koneelle... Ei me edes saatu asioita mitenkään selviksi... Vihaisuus nyt kuitenkin on poissa, nyt on turta ja vähän neuvoton olo ja huomattavasti selkeämpi yhteys meidän kahden välillä.

Mut nyt kun tääkin asia on paremmalla tolalla, niin edellistäkin parempaa karppiviikkoa toivon. Alunperin tarkoitus oli nämä 3 viikkoa, eli viimeviikko, tämä ja tuleva, olla niin tiukkana, että pääsisin ketoosiin ja sitten loppukesä mennä tähän tahtiin kuin nyt. Mutta nyt olen 3 viikkoa ilman karkkia ja mahdollisimman vähällä sokerilla. Eilisen kaltaisia mässäyspäiviä en toivoisi tähän 3 viikon pätkään ollenkaan. Mun veljellä on lakkiaiset 2.6. ja silloin saan syödä ja juoda rajoituksetta, olen sen päättänyt, mutta ensi viikonloppu pitäisi olla sitäkin tiukempi... Vaan en tiedä miten käy. Nämä arkipäivät nyt ekaksi!!

 

Myöhemmin jatkettu...

hahaa, tästä tulikin sitten ihan kunnon herkuttelupäivä! Siis karppiherkuttelu! Kirjoitinkin jo aikaisemmin taivaallisesta kukkakaalikeitosta, päivälliseksi tein lämminsavulohisalaattia, laitoin perussalaattiainesten lisäksi herneen versoja, herneitä ja kevätsipulia. Oli niin ihanaa sinappisen kastikkeen kanssa, tätäkin söin kaksi lautasellista. Iltapalaksi söin emmentaljuustoa ja kalkkunaleikettä mikron kautta, ihanaa! Ja tehtiin lasten kans "jäätelöä", eli pakastemansikat ja kermaa tehosekottimeen, vähän vaniljasokeria ja sekaisin. Tykättiin kaikki kamalasti!

Eli tämmöisiä herkkuja tänään. Tuntuu siltä, että käyn vielä vetäisemässä lohisalaatin lopun ennen nukkumaanmenoa, koska tulee varmaan nälkä ja tässä ajattelin vielä valvoa jokusen tunnin. Kai mun pitäis vähän vähemmän syödä, kerralla ja muutenkin... Mut nyt keskityn siihen ruuan laatuun täysillä ja sokerin ja muiden turhien hiilarien välttelyyn. Tää menee niin mukavasti näin! Tuntuu hyvältä, nautin ruuista, vatsa toimii... Saa nähdä miten on sitten painon laita. Torstaina kävin kuntokeskuksen vaa´alla, en muista kerroinko, mutta lukema oli 95,4, joten viime kesänä pudotetut kilot olis sen mukaan edelleen poissa! Jee! Kotivaaka näytt 94,8 eli kerranki melko samat lukemat, joten alan ehkä luottaa siihen. Täytyykin nyt käydä ihan mielenkiinnosta. Torstai mun punnituspäivä saa kuitenkin virallisesti olla! 94,3 näyttää kotivaaka, eli varmaan ei pahemmin pudotusta ainakaan, tosin viikonloppu ei nyt sitä kyllä yhtään edistänytkään. Kilo viikossa-tahtiin en ole ikinä pääsyt ja nyt jos pääsen, niin aiai, kyllä olen sitten tyytyväinen ja onnellinen! Olen mä nytkin iloinen siitä, että viime kesänä painoin melkein 100kiloa, sain elämäntaparemontin aluilleen, laihduin vähän ja vaikka talven aikana repsahdin vanhoihin kuvioihin, en ole lihonut ihan takaisin ja nyt olen taas saanut inspiraatiota ja motivaatiota jatkaa. Haluaisin löytää mukavan keinon, jossa pystyisin pysymään ja sitten ajoittain haluaisin ottaa sellaisia spurtteja, että paino putoais nopeammin. 25kg pitäis saada putoamaan ylipäätään, esim. 2 vuoden aikana. Tälle vuodellehan tavoite on -12kg ja voin sanoa, että yli puolet pitäisi saada kesän aikana pois, koska syksyllä jatkuu taas työt ja epäsäännöllinen elämä, jolloin on vaikeampaa jatkaa. 

 Voi itku, kirjoitin pitkän tekstin, joka hävis, kun netti pätkäisi hetkeksi poikki:(

Muutenkin suututtaa... Nyt tiivistetysti kaikki. Perjantai: Illalla tanssimaan, muuten karppipäivä, mutta 3 siideriä, valkovenläinen ja lonkero, joiden ansiosta pystyin pitää miehen kanssa hauskaa olematta kokoajan ärsyyntynyt, vihainen tai pettynyt.

Lauantai: Mies lähti Helsinkiin tapaamaan kavereita ja juhlimaan, huoooh. Hyvä karppipäivä aamiaista(pulla) lukuunottamatta mm. villisikamakkaraa, leipäjuustoa, mansikoita, kanapataa ja vihanneksia...

Tänään: karpiton päivä, synttäreitä ja muutakin kyläilyä herkkuineen, lisäksi kotona pikaillallinen nakkeja ja lohkoperunoita, mies ei vieläkään kotona, tyhjennn kohta pakastimen jäätelöstä ja pullista, koska vituttaa.

Ensi viikolla on onneksi aika paljon omaa aikaa, kun lapsilla vielä viimeiset hoitopäivät. Mies iltavuorossa, ehkä oon joka ilta nukkumassa kun tulee...

Mikä mua vaivaa? Pitäis vaan huutaa ja raivota tää turhautuminen pois, mut ei ole tullut nyt sellaista riidan aihetta josta vois aloittaa, eikä tilaisuutta, kun en viitsinyt perjantaita pilata riidalla, koska tarvitsin niiiin kovasti hauskaa iltaa... Eikä mulla varsinaisesti ole mitään yhtä syytäkään ja miehet on sellaisia, että niille pitäis aina olla niin selkeä asia kerrottavana, muuten kaikki on vaan jotain naisten perusnalkutusta... Pläääääh! Mua ärsyttää niin paljon just kaikki tollanen! Niinpä, mä mökötän ja kiukuttelen, huudan lapsille ja väistelen kaikki katseet ja kosketukset... Mun mies on syypää tähän meidän tilanteeseen, on sen aiheuttanut omilla teoillaan, mutta se sen kun porskuttaa eteenpäin, iloisempana kuin koskaan ja ainoa kärsijä olen minä! Ja sitä kautta lapset... Ja mä en nyt pysty kirjottaa tätä enempää, koska tuun kokoajan vihaisemmaksi:///

Päivä  ja ihan hyvin pyyhkii. Just eilen sanoin miehelleni, että tuntuu kuin huijaisin, koska ei tunnu niin vaikealta kuin yleensä. Olen kirjannut kaikki syömiseni ja oli pakko käydä tarkistamassa. Tänään lounaan jälkeen "sorruin" vähän harmaalle alueelle, kun istuin ruuan jälkeen pöydässä pitkään, otti niin päähän, siis muut kuin syömisasiat ja lopulta päädyin tekemään karppikirjasta tuttua mikan pikasuklaata, eli kermaa, kaakaojauhetta ja sitten laitoin mukaan vielä kookoshiutaileita ja pikkasen voita sekä makeutin kahdella lusikallisella tavallista kaakaojuomajauhetta tai sekin on jotain less sugar, mitä oon lapsille ostanut. Söin sen pikasuklaan kahdessa osassa, oli hyvää ja vähän rauhoitti mieltä... Eikä siinä kyllä onneksi kauheasti hiilareitakaan ollut. En osaa tarkasti sanoa kuinka vähillä hiilareilla olen nämä 4 päivää pystynyt olemaan. Inhoan kaikkea laskemista ja jotenkin on tosi vaikea arvioida määrät ja painot ja niiden mukaan sit pitäis laskea ne hiilarit.. Ehkä muutaman viikon päästä, jos tää tuntuu helpolta, niin laskeskelen tarkemmin. Mun tavoite kyllä olis alle 50g, mutta en tiedä yhtään toteutuuko...

Tänään söin aamiaiseksi munakkaan, jossa oli kalkkunaleikettä, mozzarellajuustoa, pikkuloraus kermaa, basilikan lehtiä ja ihan vähän aurinkokuivattua tomaattia, lautasella oli mukana puolikas tomaatti, vähän kurkkua ja kevätsipulia. Oli oikein hyvää, lapsetkin tykkäs munakkaasta. Meillä oli eka rauhallinen aamu, niin mulla oli aikaa tehdä jotain vähän suuritöisempää aamiaista. Paistoin vielä muutaman pekoninkin, mutta mies ja toinen lapsista söivät ne. En itse tykkää pekonista yhtään, paitsi siinä hesen burgersalaatissa on oikein hyvää, rapeaa ja helposti pureskeltavaa pekonia.

Lounaaksi söin munakoiso-jauhelihavuokaa, jossa myös tomaattimurskaa ja juustoa. Sen kanssa vähän vihersalaattia. Ja jälkkäriksi tosiaan sitä pikasuklaata.

Mulla olis tänään ohjelmassa zumbaa ja siivoilua. Aamulla puistoiltiin lasten kanssa. Päivät rytmittyy niin eritavalla kuin työpäivinä. Olen jo etukäteen tehnyt suunnitelman muutamalle päivälle syömisistä ja liikkumisista ja niiden mukaan sitten päivä rytmittyy. (työpäivinä kaikki rytmittyy mun typerien, epätavallisten työaikojen mukaan) Mulla on hyvä olo, ei mitään vatsaongelmia, välillä päänsärkyä kylläkin ja olen tosi kiukkuinen, mutta en tiedä onko niillä mitään tekemistä noiden syömisten kanssa. Mutta paino...hmmm. En tiedä yhtään edes alkupainoani, koska meidän vaaka, joka on ihan uusi, näyttää ihan outoja lukemia. Mun veikkaus 4 päivää sitten olisi ollut 98kg, eli viime kesän paino suunnilleen. Voi heittää kilolla... Meidän vaaka näytti 92 kiloa ja mun vanhempien vaaka 99kg, salilla en oo nyt vaa´alla käynyt. Ärsyttää kun toi hieno kotivaaka ei voi toimia. Tai toimii se, mutta näyttää aina ihan eri tuloksen ku muualla ja monta kiloa vähemmän...

 

Voi kun mä pääsisin tästä vitutuksesta. En ole kahteen päivään katsonut miestäni silmiin, oon niin vihainen. Rähjään lapsille kokoajan, kun kai puran sitä kiukkuani niihin. Siis kyllähän ne välillä ärsyttää mua oikeastikin ja tekee tyhmiä temppuja, mutta siis rähjään niille melkein tauotta kaikesta ja se vaivaa mua ja häiritsee.... Mitä mä oikein teen? Miksi oon niin ilkeä? Mun sisällä on vaan niin paljon kaikkea mustaa... Enkä jaksa...

 

Nyt täytyisi alkaa siivoamaan. Täällä on aikaslailla sotkua. Meillä on pieni koti ja paljon tavaraa ja kaikki me 4 ollaan kovia sotkemaan, kukaan ei välitä siivoamisesta, mä välillä yritän roudata leluja paikoilleen ja roskia roskikseen... Ärsyttää ainainen kaaos. Pitäis kai vaan siivota ja järjestellä kokoajan... Tuntuu, että mies kattoo telkkaria, istuu vessassa tai nukkuu tai lukee vaan kokoajan kotonaollessaan. Okei, kyllä se huolehtii lapsista, käy hoitamassa yöherätykset ja hoitaa iltapesut... Mä vaan oon nyt niin väsynyt siihen koko ihmiseen...