Söin yhden suklaasuukon ja nyt helpotti vähän. Olen koko päivän järjestellyt meidän raha-asioita yksin lasten kanssa. Työkkärit, kelat ja sosiaalitoimistot juostu, käytiin myös kaupassa. Isompi pyöräili ja pienempi oli rattaissa... Viivästyi lounas ja tuli liian nälkä. Löysin kaupasta uutta profeel-proteiinijuomaa tarjouksesta, oli ihan jees, ainaki mansikka. Kiva kun kerranki joku tekee mahd. vähällä sokerilla, eikä aina tungeta täyteen makeutusaineita!!!!!!!!!!!

Mulla olis enää muutama päivä virallista karkkilakkoa jälkellä: tämä, huominen, ke ja to. Yritn kyllä sen perjantainkin olla vielä syömättä, mutta sitten jo vähän höllään ja tämä eka pieni 3 viikon rutistus päättyykin sitten lauantaihin. Paino on aikalailla sen 95kg, eli ei ehkä mitään tuloksia tältä ajalta vielä.

Sitten lauantain juhlien jälkeen täytyy miettiä tarkemmin projektin jatkumista. Samaa linjaa olen ajatellut. Mutta jos mitään ei tapahdu, niin en tiedä mitä teen... En jaksa mitään tiukempaa! Uskon karppaukseen, mutta pitäis olla tarkempi. Eikä kolmen viikon tulokset nyt paljon kerro, varsinkin kun joka viikonloppu olen kuitenkin herkutellut. Mutta jos tällätavalla sais painon hitaaseen laskuun, vaikka kilo/2vk. Jos jatkan vielä tällä tyylillä, niin kyllä se muutaman viikon päästä selviää tippuuko tässä yhtään kiloja.

Toinen vaihtoehto on tehdä vähän aikaa jotain supertotaalista. Mulla vaan on nyt niin paljon paineita kaikesta muusta elämästä, että ei ole ehkä nyt sopivaa... Mä olen aina selvinnyt tunteistani syömisen avulla ja nyt just, kun mun pitäis jaksaa pysyä vahvana ja järjissäni, niin en uskalla ottaa mitään tiukkaa kuuria. Yritän silti olla ahmimatta tunteisiini ja viimeiset 3 viikkoa olen siinä onnistunut hyvin. Olen herkutellut vain normaalien ihmisten tapaan, en olen syönyt 200g karkkipussia 5 minuutissa tai 5 pullaa peräkkäin tai mitään muutakaan sellaista... Luulisi sen näkyvän jo kohta... mut ei. Multa tippuu kilot aina niin hitaasti:((

 zumba kutsuu:)

Tänään tein aamulla marjasmoothien punaiseen maitoon ja turkkilaiseen jugurttiin ja otin myös palan leipäjuustoa.

Sitten lähdin spinningiin ja puolen tunnin lihaskuntojumppaan. (paino siellä 95kg)

Lounaaksi söin eilistä lohisalaatti ja kukkakaali-juustokeittoa (samalla kun mieheni kannustavasti söin salamipizzan)

Välipalaksi cashew-pähkinöitä, cola zeroa ja vielä leipäjuustoa, jonka päälle laitoin ihan tavallista mansikkahilloa mutta eipä tuo nyt mitään kaada yksinään... Pähkinöitä meni vähän liikaa, kun katsoin samalla telkkaria...

Päivälliseksikin riitti vielä savulohisalaattia ja söin myös n. puolikkaan grillimakkaran, kun tein siitä lapsille ruokaa..

Iltapalaksi söin juuri karppaajan riisipuuroa, eli kermavaahtoon sekoitettua raejuustoa ja pakastemansikoita. Jossain vaiheessa syön kyllä sitä vähän lisää.

Mulla on ollut tänään kova himo syödä ja kokoajan tekisi mieli jotain. Oon syönyt jonkunverran purkkaa, mikä on helpottanut sekä makunsa, että suun liikuttamisen vuoksi Lisäksi oltiin lasten kanssa pari tuntia puistossa, kotonaollessa olisin jo mennyt kaivelemaan kaappeja.

Lisättäköön tähän vielä, että miehen kanssa kaikki hyvin, olo on helpottunut ja rauhallinen.

Huomaatteko kuinka erilainen fiilis mulla on. Riideltiin koko yö ja mun tietämättä mies oli lukenut tuon eilisen tekstinkin, kun olin jättänyt sen auki koneelle... Ei me edes saatu asioita mitenkään selviksi... Vihaisuus nyt kuitenkin on poissa, nyt on turta ja vähän neuvoton olo ja huomattavasti selkeämpi yhteys meidän kahden välillä.

Mut nyt kun tääkin asia on paremmalla tolalla, niin edellistäkin parempaa karppiviikkoa toivon. Alunperin tarkoitus oli nämä 3 viikkoa, eli viimeviikko, tämä ja tuleva, olla niin tiukkana, että pääsisin ketoosiin ja sitten loppukesä mennä tähän tahtiin kuin nyt. Mutta nyt olen 3 viikkoa ilman karkkia ja mahdollisimman vähällä sokerilla. Eilisen kaltaisia mässäyspäiviä en toivoisi tähän 3 viikon pätkään ollenkaan. Mun veljellä on lakkiaiset 2.6. ja silloin saan syödä ja juoda rajoituksetta, olen sen päättänyt, mutta ensi viikonloppu pitäisi olla sitäkin tiukempi... Vaan en tiedä miten käy. Nämä arkipäivät nyt ekaksi!!

Myöhemmin jatkettu...

hahaa, tästä tulikin sitten ihan kunnon herkuttelupäivä! Siis karppiherkuttelu! Kirjoitinkin jo aikaisemmin taivaallisesta kukkakaalikeitosta, päivälliseksi tein lämminsavulohisalaattia, laitoin perussalaattiainesten lisäksi herneen versoja, herneitä ja kevätsipulia. Oli niin ihanaa sinappisen kastikkeen kanssa, tätäkin söin kaksi lautasellista. Iltapalaksi söin emmentaljuustoa ja kalkkunaleikettä mikron kautta, ihanaa! Ja tehtiin lasten kans "jäätelöä", eli pakastemansikat ja kermaa tehosekottimeen, vähän vaniljasokeria ja sekaisin. Tykättiin kaikki kamalasti!

Eli tämmöisiä herkkuja tänään. Tuntuu siltä, että käyn vielä vetäisemässä lohisalaatin lopun ennen nukkumaanmenoa, koska tulee varmaan nälkä ja tässä ajattelin vielä valvoa jokusen tunnin. Kai mun pitäis vähän vähemmän syödä, kerralla ja muutenkin... Mut nyt keskityn siihen ruuan laatuun täysillä ja sokerin ja muiden turhien hiilarien välttelyyn. Tää menee niin mukavasti näin! Tuntuu hyvältä, nautin ruuista, vatsa toimii... Saa nähdä miten on sitten painon laita. Torstaina kävin kuntokeskuksen vaa´alla, en muista kerroinko, mutta lukema oli 95,4, joten viime kesänä pudotetut kilot olis sen mukaan edelleen poissa! Jee! Kotivaaka näytt 94,8 eli kerranki melko samat lukemat, joten alan ehkä luottaa siihen. Täytyykin nyt käydä ihan mielenkiinnosta. Torstai mun punnituspäivä saa kuitenkin virallisesti olla! 94,3 näyttää kotivaaka, eli varmaan ei pahemmin pudotusta ainakaan, tosin viikonloppu ei nyt sitä kyllä yhtään edistänytkään. Kilo viikossa-tahtiin en ole ikinä pääsyt ja nyt jos pääsen, niin aiai, kyllä olen sitten tyytyväinen ja onnellinen! Olen mä nytkin iloinen siitä, että viime kesänä painoin melkein 100kiloa, sain elämäntaparemontin aluilleen, laihduin vähän ja vaikka talven aikana repsahdin vanhoihin kuvioihin, en ole lihonut ihan takaisin ja nyt olen taas saanut inspiraatiota ja motivaatiota jatkaa. Haluaisin löytää mukavan keinon, jossa pystyisin pysymään ja sitten ajoittain haluaisin ottaa sellaisia spurtteja, että paino putoais nopeammin. 25kg pitäis saada putoamaan ylipäätään, esim. 2 vuoden aikana. Tälle vuodellehan tavoite on -12kg ja voin sanoa, että yli puolet pitäisi saada kesän aikana pois, koska syksyllä jatkuu taas työt ja epäsäännöllinen elämä, jolloin on vaikeampaa jatkaa. 

Muutenkin suututtaa... Nyt tiivistetysti kaikki. Perjantai: Illalla tanssimaan, muuten karppipäivä, mutta 3 siideriä, valkovenläinen ja lonkero, joiden ansiosta pystyin pitää miehen kanssa hauskaa olematta kokoajan ärsyyntynyt, vihainen tai pettynyt.

Lauantai: Mies lähti Helsinkiin tapaamaan kavereita ja juhlimaan, huoooh. Hyvä karppipäivä aamiaista(pulla) lukuunottamatta mm. villisikamakkaraa, leipäjuustoa, mansikoita, kanapataa ja vihanneksia...

Tänään: karpiton päivä, synttäreitä ja muutakin kyläilyä herkkuineen, lisäksi kotona pikaillallinen nakkeja ja lohkoperunoita, mies ei vieläkään kotona, tyhjennn kohta pakastimen jäätelöstä ja pullista, koska vituttaa.

Ensi viikolla on onneksi aika paljon omaa aikaa, kun lapsilla vielä viimeiset hoitopäivät. Mies iltavuorossa, ehkä oon joka ilta nukkumassa kun tulee...

Mikä mua vaivaa? Pitäis vaan huutaa ja raivota tää turhautuminen pois, mut ei ole tullut nyt sellaista riidan aihetta josta vois aloittaa, eikä tilaisuutta, kun en viitsinyt perjantaita pilata riidalla, koska tarvitsin niiiin kovasti hauskaa iltaa... Eikä mulla varsinaisesti ole mitään yhtä syytäkään ja miehet on sellaisia, että niille pitäis aina olla niin selkeä asia kerrottavana, muuten kaikki on vaan jotain naisten perusnalkutusta... Pläääääh! Mua ärsyttää niin paljon just kaikki tollanen! Niinpä, mä mökötän ja kiukuttelen, huudan lapsille ja väistelen kaikki katseet ja kosketukset... Mun mies on syypää tähän meidän tilanteeseen, on sen aiheuttanut omilla teoillaan, mutta se sen kun porskuttaa eteenpäin, iloisempana kuin koskaan ja ainoa kärsijä olen minä! Ja sitä kautta lapset... Ja mä en nyt pysty kirjottaa tätä enempää, koska tuun kokoajan vihaisemmaksi:///

Tänään söin aamiaiseksi munakkaan, jossa oli kalkkunaleikettä, mozzarellajuustoa, pikkuloraus kermaa, basilikan lehtiä ja ihan vähän aurinkokuivattua tomaattia, lautasella oli mukana puolikas tomaatti, vähän kurkkua ja kevätsipulia. Oli oikein hyvää, lapsetkin tykkäs munakkaasta. Meillä oli eka rauhallinen aamu, niin mulla oli aikaa tehdä jotain vähän suuritöisempää aamiaista. Paistoin vielä muutaman pekoninkin, mutta mies ja toinen lapsista söivät ne. En itse tykkää pekonista yhtään, paitsi siinä hesen burgersalaatissa on oikein hyvää, rapeaa ja helposti pureskeltavaa pekonia.

Lounaaksi söin munakoiso-jauhelihavuokaa, jossa myös tomaattimurskaa ja juustoa. Sen kanssa vähän vihersalaattia. Ja jälkkäriksi tosiaan sitä pikasuklaata.

Mulla olis tänään ohjelmassa zumbaa ja siivoilua. Aamulla puistoiltiin lasten kanssa. Päivät rytmittyy niin eritavalla kuin työpäivinä. Olen jo etukäteen tehnyt suunnitelman muutamalle päivälle syömisistä ja liikkumisista ja niiden mukaan sitten päivä rytmittyy. (työpäivinä kaikki rytmittyy mun typerien, epätavallisten työaikojen mukaan) Mulla on hyvä olo, ei mitään vatsaongelmia, välillä päänsärkyä kylläkin ja olen tosi kiukkuinen, mutta en tiedä onko niillä mitään tekemistä noiden syömisten kanssa. Mutta paino...hmmm. En tiedä yhtään edes alkupainoani, koska meidän vaaka, joka on ihan uusi, näyttää ihan outoja lukemia. Mun veikkaus 4 päivää sitten olisi ollut 98kg, eli viime kesän paino suunnilleen. Voi heittää kilolla... Meidän vaaka näytti 92 kiloa ja mun vanhempien vaaka 99kg, salilla en oo nyt vaa´alla käynyt. Ärsyttää kun toi hieno kotivaaka ei voi toimia. Tai toimii se, mutta näyttää aina ihan eri tuloksen ku muualla ja monta kiloa vähemmän...

Voi kun mä pääsisin tästä vitutuksesta. En ole kahteen päivään katsonut miestäni silmiin, oon niin vihainen. Rähjään lapsille kokoajan, kun kai puran sitä kiukkuani niihin. Siis kyllähän ne välillä ärsyttää mua oikeastikin ja tekee tyhmiä temppuja, mutta siis rähjään niille melkein tauotta kaikesta ja se vaivaa mua ja häiritsee.... Mitä mä oikein teen? Miksi oon niin ilkeä? Mun sisällä on vaan niin paljon kaikkea mustaa... Enkä jaksa...

Nyt täytyisi alkaa siivoamaan. Täällä on aikaslailla sotkua. Meillä on pieni koti ja paljon tavaraa ja kaikki me 4 ollaan kovia sotkemaan, kukaan ei välitä siivoamisesta, mä välillä yritän roudata leluja paikoilleen ja roskia roskikseen... Ärsyttää ainainen kaaos. Pitäis kai vaan siivota ja järjestellä kokoajan... Tuntuu, että mies kattoo telkkaria, istuu vessassa tai nukkuu tai lukee vaan kokoajan kotonaollessaan. Okei, kyllä se huolehtii lapsista, käy hoitamassa yöherätykset ja hoitaa iltapesut... Mä vaan oon nyt niin väsynyt siihen koko ihmiseen...

Nyt alkaa olla lapset ihan totaaliväsyneitä, tappelusta ja itkuista ei tuu loppua... Pakko kai siis lopettaa... No mutta äkkiä päivän syömiset. Päätä muuten särkee ihan sikana, mutta se alkoi siitä kun mies ilmoitti menevänsä sinne leffaan...

Aamu: vähän kaurapuuroa, reilusti raejuustoa, muutama marja ja light-mehukeittoa

Spinning ja jumppa, proteiinipatukka (so low carb)

Lounas: kanasuikaileita (tälläkertaa hunajamarinoituja, kun olivat niin hyvässä alessa) ja wokkivihanneksia

Päivällinen: Lihapullia (itsetehtyjä, joissa mm.juustoraastetta ja tomaattipyreetä) ja salaattia (tom. kurkku, salaatti, feta, muutama ananaspala, kevätsipulia)

Kohta syön iltapalaa, taidan tehdä mansikkarahkaa...

Joulua ennen syöminen meni aivan sekopäiseksi. Söin suklaata joka päivä (olin saanut töistä lahjaksi tosi paljon) ja siitä jouduin kierteeseen, jota olen yrittänyt pitkin kevättä katkaista aika surkein tuloksin. Nyt on ollut sellaista, että 4 päivää viikossa on ollut kauheaa mässäilyä, varsinkin karkkia on kulunut paljon. Muinakaan päivinä en ole jaksanut välittää yhtään mitä suuhuni laitan. Ja liikuntamotivaatio on laskenut, kun kiloja on taas tullut jne.

MUTTA nyt on kesä taas ja sehän tarkoittaa meikäläisen kohdalla sitä, että oon seuraavat 3kk kotiäitinä, elikkäs työttömänä. Ihanat säät on ollu, valoa riittää ja lämpöä ja lapset on vielä olleet päiväkodissa kevätjuhlaharkoissa jne. joten mulla on ollu aikaa vähän nollailla kotosalla ja huomenna suuntaan aamulla spinningiin ja yritän käyttää hyväkseni niiden hoidossaolon.

Tärkein homma kuitenkin on se, että tänään alkoi tiukka ruokavalio. Oon jo pari viikkoa yrittänyt laskeutua tähän, mutta ihan mässäilyksi se on menny, pahemmaksi kun koskaan melkeinpä... No, karpaten mennään tääkin kesä. Ei mulle mitään parempaakaan taida olla. Ja tää päivä on ollu aika malliesimerkki mun tavoitteista:

Aamu: karppinen-siivu, tomaattia, kurkkua, kalkkunaleikettä, salaattia ja juustoa. Join myös ihan pienen kulauksen aappelsiinimehua

Lounas: burgersalaatti hesessä valkos.kastikkeen ja cola zeron kanssa (on ihan sikahyvää, koska tahansa voisin korvata tällä hampurilaisaterian!)

tässä välissä piti syödä välipalaa, mutta se jäi kiireessä ja tulikin sit myöhemmin illalla päänsärky:(

Päivällistä ennen söin kourallisen pähkinöitä ja lasillisen light-mehua nälkääni, päivälliseksi gordon bleu-leikkeitä, joista kuorin pois leivityksen sekä salaattia ja 2 keskikokoista lohkoperunaa(koska en pystyny pitää näppejäni erossa)

SItten kävin bodybalancessa (kun en ehtinyt zumbaan:()

Kotiintultua söin turkkilaista jugurttia ja vähän rainbown kuningatarmarjoja, jotka on ihan mielettömän hyviä! Lorautin sekaan  vähän light mansikkakeittoa.

Juuri äsken kiskaisin vielä ison mukillisen vihreää teetä.

Nyt mennään hiilareita vältellen. 3 viikkoa olen karkkilakossa ja jos sisua riittää, pidempäänkin. Ja jos sisua riittää enempään, niin vähennän hiilarit aivan minimiin ja koetan ketoosia. Jos sais tän homman sitten ihan tosissaan liikkeelle! Mulla on aika kovat odotukset tältä kesältä, koska haluan saada homman kunnolla toimimaan ennenkuin syksyn työrumba taas alkaa. Katsotaan... Ainaki 5 kilon pudotus olis mielessä kesäksi. Yhteensä tälle vuodelle, ennen joulua kirjasin tavoitteeksi miinus 12 kiloa. Koska muutamia vaan tuli lisää, niin tavoite taitaa nyt olla jotakin 17 kiloa... vuottahan on vielä yli puolet jäljellä, onneksi tavoite ei ollut kauhean kova. Oikeastihan mun pitäis laihtua jotain 30 kiloa, että olisin normien mukaan normaali... huoh huoh... 20 kiloa ja that´s it, mä luulen! Mut kunhan nyt päästäis se 5 kiloa alemmas, siihen keskitytään nyt! Yksi päivä takana ja miljoona edessä...

Käytiin kyllä pitkällä metsäretkellä ja oli ihanaa ja varmasti myös tehokasta, kun maastokin oli hyvin vaihteleva!

Saa nähdä miten viikko taas menee. Ahdistusta ja stressiä on ja ahmimiskohtaukset yllättävät aivan varmasti!

Olen kuullut ja lukenut, että meillä ahmisesta kärsivillä olisi erityisen tärkeää syödä tarpeeksi ja pitää itsensä kylläisenä, tähän tarvitaan myös rasvaa. Tällähetkellä luen kirjaa Syö rasvaa ja laihdu. Kirjassa sanotaan, että nimenomaan tyydyttyneiden rasvojen puute kehossa saa aikaan ahmimiskohtauksia ja hurjan lihavatkin ihmiset kärsivät vakavasta puutostilasta kehossaan ja tämä puutostila johtuu nimenomaan tyydyttyneiden rasvojen välttelystä. Todella mielenkiintoista, eikä sinänsä kauhean hätkähdyttävääkään, näin karppaajan näkökulmasta!

Sikäli tämä kiinnostaa minua erityisen paljon, koska kesällä karpatessani saatoin esim. tehdä välipalaksi pirtelön, jossa oli marjoja, turkkilaista jugurttia, kermaa ja ripaus makeutusjauhetta tai vaikka kookoshiutaleita ja tuntui, että olo oli sekä kylläinen että tyytyväinen pitkään. Mulla on elämässä ollut aina niin, että kun alan laihduttaa ja kiinnittää huomiota syömisiini, se johtaa lopulta entistä kamalampiin ahmimiskohtauksiin, vaikka olisin jo päässyt vähän eteenpäinkin.... Niin nytkin, mutta ei ehkä ihan niin pahasti kuin joskus. Nyt joku pieni ääni mun sisällä kannustaa kuitenkin ahmimisenkin jälkeen jatkamaan, kun ennen luovutin siihen ja söin enemmän ja kamalammin kuin koskaan! Yksi syy motivaation tai onko se sitten innostus, säilymiseen on varmasti säännöllinen liikkuminen. Varsinkin kun käyn kuntokeskuksessa ja näen siellä erilaisia vartaloita ja tietysti myös nautin liikkumisesta, tuntuu, että en kyllä nyt luovuta, kun olen jo päässyt näin pitkälle. En kilojen pudottamisessa, mutta asenteen ja elämäntapojen muutoksessa. Olen jopa ajatellut välillä sitäkin, että vaikka en onnistuisi pudottamaan yhtään kiloa, olen jokatapauksessa nyt terveempi ja itsevarmempi, eli ei mulla ole mitään hävittävää. Nyt vaan mennään eteenpäin ja yritetään kovasti ja vähemmän kovasti, fiiliksestä ja tilanteesta riippuen. Edelleen yritän karsia vähintään viikolla sokerit, valkoiset jauhot, transrasvat ja perunan pois ruokavaliosta ja edellämainittujen tilalla syödä vihanneksia, juureksia ja marjoja ja vaikka sitä rasvaakin!

Näillä mennään!;)

On tullut herkkuputkia ja on ollut vaikeaa säilyttää hiilaritietoista ruokavaliota, kun on niin kiire aina ja välillä ei ole edes rahaa ruokaan. Onneksi liikkuminen on ollut säännöllistä, väh. 3krt viikossa. Olen yrittänyt lisätä kävelyn määrää, että liikkuisin enemmän matalahkolla sykkeellä ja pidemmän aikaa... Pari kertaa olen saanut itseni sauvakävelylle, toisella kerralla vierähti jopa kaksi tuntia, mutta silloin olimmekin yhdessä miehen kanssa. Toisella kerralla olin vain puoli tuntia ja oli kyllä aika tylsää....

Tänään olin spinnigissä ja tein vähän ylävartaloa kuntosalin puolella. Pyöräilin ja kävelin pikkumatkoja.

Aamiainen: Täysjyvävelliä (jotain lasten) tosi vähän ja kalkkunaleike, sekä paljon vettä

Lounas: Tonnikalasalaatti, jossa myös fetaa öljyssä ja kananmunaa,sekä siemensekoitusta. Sinappisella salaatinkastikkeella

"välipala": tikkari

Päivällinen: 3 nakkia, pari reilua rkl:sta perunamuusia, salaattia ja porkkanaraastetta ja 3 lasillista rasvatonta maitoa

Olen edelleen sitä mieltä, että karppaus on hyvä juttu. Mieheni vaan on alkanut pelkäämään korkeaa kolesterolia jne. ja on nyt taas rasvattomuuden kannalla. Enkä millään saa häntä tajuamaan... No. hädintuskin olen kartalla itsekään! Täytyis nyt vaan reipastua ja karpata kunnolla muutama viikko, niin voisin antaa tulosten puhua puolestaan!

Nyt muuten tekis hirveästi mieli suklaata! Onneksi ei ole kaapissa! Närästää jo muutenkin... En tiedä mikä noista ylläolevista tän tekee...???????????????? Ehkä syön vaan sitä lounassalaattia kun sitä kerran on vielä jääkaapissa. Syömisten puolesta ei näin hyvää päivää ole ollutkaan viikkoihin!! Tai ainakaan pariin viikkoon...

viimekerrasta onkin vierähtänyt aikaa...!

Syksy on todenteolla alkamassa. Mä olen viimeisen viikon ollut sellaisella vähän sekadietillä tai siis en millään dietillä, mutta olen siis pääosin hyväkarpannut ja sitten välillä herkutellut, kiireessä syönyt pakastepizzaa tai korvannut aterian proteiinipirtelöllä. Paino eilen 95,8 eli n.2kg vähemmän kuin alussa. Olen ihan tyytyväinen. Liikunnalla on varmasti osa syy tässä pudotuksessa. Jos söisin paremmin, lukemat olisivat varmaankin vielä paremmat. Mutta mähän en ole laihdutuskuurilla, vaan elämäntaparemontissa ja haluan, että paino putoaa hitaasti, varmasti ja pysyvästi. Muita tuloksia on sitäpaitsi myös! Housut eivät enää kiristä ja vyötärö/ylävatsa näyttää jo paljon paremmalta. Alavatsamakkarakin pienentynyt vähän! Tästä on hyvä jatkaa! 

Mulla on juuri uunissa banaanikakku, joka ei ihan hyväkarppiinkaan mene, mutta hieman karpimpi kuin joku muu kakku. Enkä ajatellut syödä sitä yksin

Aamiaiseksi söin kalkkunaleikkeleen, 3 kirsikkatomaattia ja keitetyn kananmunan sekä viilin mansikkahillolla. Kohta lähden lounaskokoukseen, jossa toivottavasti hyvää ruokaa!